Maaseudun vahvuuksien varassa

Minkälaiset ovat maaseudun yritysten näkymät osana ympäröivää maailmaa? Kuinka maaseudun vahvuudet saadaan avautumaan koko Suomen kilpailukyvyn mahdollisuuksiksi? Mistä löytyvät maaseutuyritysten kasvun suunnat ja miten maaseutuohjelma tukee niiden toteutumista? Mitä biotalous on maaseudun näkökulmasta ja kuinka maaseudun vetovoimatekijät hyödynnetään koko maan hyvinvoinnin rakentamisessa?

Neuvottelun asiantuntijoina Juuso Kalliokoski, MMM ja Reijo Martikainen, Mavi

Neuvottelun vetäjänä Mirja Borgström

Maaseudun vahvuuksien varassa

Maaseutuohjelman 2014–2020 viimeistely on loppusuoralla. Ohjelman valmistelu on ajoittunut talouden murrosvaiheeseen, joka koskee maaseutua siinä missä kaupunkeja. Maaseudun yritystuki toimii kannustimena, joka auttaa yrityksiä saamaan myös muuta rahoitusta kehittämistoimenpiteidensä toteuttamiseen. Pieniltä ja keskisuurilta yrityksiltä odotetaan paljon. Uusien työpaikkojen luomisen lisäksi yritysten on vastattava esimerkiksi ohjelman innovaatioita, ympäristöä ja ilmastonmuutosta koskevien monialaisten tavoitteiden toteutumiseen.

Maaseuturahaston kohdalla EU:n sääntely on yksityiskohtaista määrittäen toimenpiteitä ja niiden yksityiskohtia, jolloin kansallista liikkumavaraa on jäänyt vähemmän jäljelle. Kilpailukyvyn kannalta tärkeässä asemassa ovat kauden 2007–2013 tapaan investoinnit. Sen verran liikkumatilaa on, että varman päälle pelaamisen ohella haetaan uusia riskipitoisiakin avauksia ja innovaatioita. Uuden yrityksen perustamisvaiheessa vasta toiminta ja kokeilut paljastavat sen mikä toimii ja mikä ei.

Yrityksen perustamistuen ehtona on liiketoimintasuunnitelma ja sen pohjalta määriteltyjen tavoitteiden saavuttaminen. Ennakoimattomat muutokset kuuluvat jokapäiväiseen elämään ja yritystoimintaan, joten kokeiluille on jätettävä tilaa. Esimerkiksi epäonnistuneen tuotteen voi kytkeä uuteen kontekstiin tai brändiin eli virheitä voi kääntää eduksi. On hyväksyttävä, että innovointi ei aina etene ennalta määritellyllä tavalla vaikkakin tavoitteista on pidettävä kiinni. Jos yritys on huolissaan vain takaiskuista, niin sillä ei ole mahdollisuutta mennä eteenpäin, innovoida ja olla edelläkävijä.

Maaseutu on erilaistumassa sisäisesti, samoin erilaistuvat elinkeinorakenne ja maaseudun kehittämismahdollisuudet. Yhteisenä tekijänä voidaan nähdä luonnonvarat, joiden varaan monipuolista yrittäjyyttä voidaan rakentaa unohtamatta kaupunkien ja keskusten kanssa tapahtuvaa vuorovaikutusta ja siellä olevia asiakkaita. Menestyäkseen yritysten on saatava tukea toinen toisiltaan verkottumalla kotimaassa ja kansainvälisesti sekä hyödyntämällä asiantuntijapalveluita.

Ohjelman toimissa erityisesti yhteistyön merkitys korostuu ja siihen toivotaankin toimijoilta uusia innovatiivisia avauksia. Alueilla tarvitaan yhteistyötä investointien saamiseksi ja houkuttelemiseksi. Laajemmin katsottuna suurimmista investoinneista kilpaillaan muiden EU-maiden kanssa. Investoinneilla pyritään synnyttämään työpaikkoja tai vähintäänkin turvaamaan olemassa olevia työpaikkoja. Kaikkein parhaimmassa tapauksessa investointi perustuu innovaatioon, uusi tuote tulee markkinoille ja investointi tukee työllisyyttä.

Etenkin suuremmat yritykset seuraavat markkinoita ja kilpailijoita enemmän kuin pienet. Globaalien hankintojen hyödyntäminen yrityksen tuotteiden valmistamisessa on keskeinen ja vajaasti hyödynnetty keino etenkin pk-yrityksissä. Yrityksen kilpailukyky muodostuu sen hyödyntämän toimitusketjun kilpailukyvystä. Yhteistyö- ja valmistusverkostojen tulisi ulottua myös maan rajojen ulkopuolelle. Kalliiden työvaiheiden teettäminen muualla säilyttää työpaikkoja Suomessa sen sijaan, että toiminnot Suomessa loppuisivat kokonaan. Pk-yrityksiltä puuttuu usein resurssit, verkostot ja asiantuntemus, joita tämäntyyppisissä hankinnoissa tarvitaan. Juuri näiden haasteiden ratkaisemista pyritäänkin tukemaan erilaisin julkihallinnon rahoitustuottein - ei yksistään maaseuturahaston kautta.

Informaatioteknologiaa hyödyntävät yritykset saavuttavat markkinat paremmin ja edullisemmin. Yritysten tuotteet kytkeytyvät paremmin asiakkaiden tapaa elää ja tehdä työtä. Tieto kulkee nopeasti eri kanavia pitkin. Tuotteita ja markkinoita luodaan ja tuhotaan yhden yön aikana. Toimialat eivät voi välttää tuhoutumisen riskiä. Tieto on useimmilla toimialoilla yksi jäljelle jääneistä kilpailueduista.

Säännellyt toimialat ovat jääneet jälkeen digitaalisesta vallankumouksesta. Tällaisille toimialoille tulevat kilpailijat vaikuttavat vakiintuneisiin toimijoihin hyvin nopeastikin. Menestyvät yritykset ymmärtävät paremmin innovaatioiden uuden elinkaaren. Menestyminen alalla kuin alalla merkitsee sitä, että yrityksellä on mahdollisuuksia yrittää uudelleen. Tällöin kilpailu kääntyy yrityksen suurimmaksi menestykseksi.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma on mukana rakentamassa maaseudun yritysten menestystarinoita 2014–2020.

Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski
Ruokaosasto, maaseudun kehittämisyksikkö
Maa- ja metsätalousministeriö